Pienoisrautatiekerho ry:n siltamoduuliin oli tullut ikävän näköinen hellekäyrä
Vaikka raide ensikatsomalta vaikutti olevan peruuttamattomasti pilalla, oli raide palautettavissa takaisin linjaan vain kiskoja kiskonaulajäljitelmissä pihdeillä siirtämällä.
Käyttöömme luovutettu tila oli aivan liian pieni kunnollista liikennöintiä silmällä pitäen. Paikan päällä meille selvisi että olisimme voineet kääntää radan toisin päin, ja päästää yleisön radan ulkopuolen sijaan radan sisälle, ja näin pidentää linjapituutta
Haukikankaan ja aikataulupöydän väliin jäi kovin vähän tilaa jotta liikennöinnin aikana kuljettajat olisivat voineet helposti siirtyä Haukukankaan toiselle puolelle. Ahtautta aiheutti paitsi Haukikankaan muuttaminen juuri ennen näyttelyn avaamista lyhyestä muodostaan pidemmäksi...
...ja kapea kulkuväylä muuttui entistä ahtaammaksi kun pöydän ääressä oli mukava rupatella
Emme olllet ainoita näytteilleasettajia. Hallin taaempi osa oli varattu nukkekodeille ja keräilijöille, pienoisrautatieosastot olivat lähinnä kameraa...
...ja osastojahan riitti!
Haukikankaan tulo-opastin ja Haukikangas
Santavaara
Uusi digitaalinen keskuskellojärjestelmämme alkoi kiukutella. Onneksi vanha analoginen keskuskello ja kellotorni olivat mukana pelastamassa tilanteen. Kuvassa keskuskello ja radan ajamiseen käytetty Uhlenbrock Intellibox DCC-keskusyksikkö.
Ilman juotoskolvia ei tästäkään näyttelystä selvitty. Radan reunassa on Lenzin LMV101-boosteri ja kaksi hieman eri näköistä LN-boksia, eli ajolaitteiden pistorasiaa. Vaikka rataa ajetaan Digitraxin LocoNet-ohjausväylän avulla, saatamme käyttää Lenzin LV101-boostereita, kunhan LocoNet-väyläkaapelista on katkaistu neljä sisimmäistä säijettä
Moduulien säätöjalkoina on käytetty tavanomaisia M6-kuusiopultteja. Nuo eivät olleet kovin hellävaraisia Otahallin lattialle. Yleensä jalkojen alle on tapana panna jotain, esimerkiksi pahvisia lasinalusia lattiaa suojaamaan...
Vaikka näyttelyyn on kiva tulla ratoja esittelemään, on näyttelyn pyörittäminen kuitenkin eräällä tavalla pakkopullaa, ja kun näyttelyn järjestää kaupallinen taho, olisi mukavaa jos vapaaehtoiset näytteilleasettajat saisivat jotain kompensaatiota kuluistaan. Tänä vuonna saimme ostamamme nakkisämpylän kyytipojaksi ilmaiseksi pienen pullon limonadia. Hmmm...
Tällä kertaa junat katkeilivat ja suistuivat turhan usein. Syylliseksi osoittautui moduulien kunnon heikentyminen ja liian löysästi kiristetyt moduulisaumat. Kaarteessa on aina muistettava kohdistaa rata ensisijaisesti ulkokiskon puolelta.
Rataa yleisön puolelta, vasemmalla vanha kellotapulimme
Santavaara
Siistin näköinen pienoisrautatie kiinnostaa myös muita kuin pienoisrautatieharrastajia. Näyttelyssä kävijät tunnistivat J.Telimaan Santavaaran esikuvan, Kokkolan.
Näyttelyssä tarvitaan usein korjauspajaa, joka pyritään sijoittamaan yleisöltä piiloon
Radan ajaminen vaatii keskittymistä
Radan purku käy yleensä muutamassa tunnissa.
Haukikankaan pidennyksen yhteydessä oli tehty virheitä, jalat eivät olleet Haukikankaan, ja kiinnityspultteja oli vedetty lohkorakenteisen moduulin kohdistustappien holkkien kautta holkkeja mahdollisesti vahingoittaen. Liikennepaikkojen kokoonpano-ohjeet ovat esillä Moduulipankkisivulla, Haukikankaan asennus- ja liikennöintiohje on täällä [PDF]
FREMO-rata on poistunut viimeisen kerran Otahallista...