Pienoisjunatreffit 20.-21.05.2023

• Ratakaavio PDF-muodossa.

Aikataulut

• Graafinen aikataulu PDF-muodossa.
• Graafinen aikataulu (raiteet) PDF-muodossa.
• Moduulien mitat/välimatkat PDF-muodossa.
• Haukikankaan raakadata PDF-muodossa.
• Kirjavan raakadata PDF-muodossa.
• Santavaaran raakadata PDF-muodossa.
• Santavaaran raiteiden numerointi PDF-muodossa.
• Kuljettaja-aikataulut PDF-muodossa.

Muutama kuva näyttelystä

DSC04472.JPG PRK:n isojen kulmapalojen jalat eivät kestä näyttelyelämää, yli puolet jaloista oli jälleen liimattava. Nyt liimasaumoja vahvistettiin pienin ruuvein "poikkisyyhyn". Ruuveille porattiin reiät, mutta silti huonolaatuinen vaneri halkeaa...

DSC04473.JPG PRK:lta lähti kaarrepalojen ja Haukikankaan lisäksi paljon radan pystyttämisessä tarvitettavaa materiaalia.

DSC04507.JPG Ensimmäinen erä materiaalia on saapunut näyttelytilaan. Rata on sovitettava seinän ja Valtteri-perinnejunan raiteen väliin, sillä Valtteri ajetaan yöksi halliin.

DSC04511.JPG Kaikki moduulit ovat saapuneet ja moduulit varustettiin jaloilla. Moduulien sijoittamista helpottava suurikokoinen ratakaavio teipattiin hallin oveen.

DSC04512.JPG Seuraavaksi alkoivat ns. moduulitanssiaiset, kun moduuleja siirretään oikeaan paikkaan ja oikeaan asentoon ennen yhteenliittämistä.

DSC04524.JPG Rata valmiina. Tänä vuonna rata saatiin ajokuntoon jo perjantaina. Ikävä kyllä lauantaina huomattiin, ettei kaikkia moduulisaumoja ollut kiristetty kunnolla. Kohdistusheitot aiheuttivat ongelmia.

DSC04624.JPG Näyttelyn viimeinen tunti — "kitutunti" — on alkanut. Kaksipäiväinen näyttely puristaa mehut näytteilleasettajista.

DSC04627.JPG FREMO-radan FRED ja FREDi-ajolaitteita. Ajolaitteet koodataan ennen näyttelyä niin, että yhdellä ohjaimella voi ohjata vain yhtä ja samaa veturia. Ohjaimen takana olevaan muovitaskuun pannaan ns. FREDi-kortti, jonka yläpää näkyy etupuolelle. Siitä näkee mitä veturia ajolaitteella voi ohjata. Kääntöpuolella on lista ko. veturin erikoistoiminnoista, joita ajolaitteen painikkeilla voi ohjata.

DSC04631.JPG Matiaksen moduuli taisi olla ensimmäistä kertaa ajossa. Ylikäytävän lankutus joudutiin irrottamaan, kun lättähatun "maavara" ei sallinut yhtään kiskoja korkeampia lankkuja kiskojen välissä...

DSC04633.JPG Tässä toinen näkymä Matiaksen moduulista. Ruohon on limattu staattisella sirottimella.

DSC04635.JPG Matti M:n upea yhdistetty rautatie- ja maantiesilta näyttää edelleen mahtavalta.

DSC04638.JPG Vasemmalla radan lyhin moduuli, n. 15 cm mittainen kaarrepala, sekä Olassalon seisake (jonka nimi on palindromi!).

DSC04639.JPG Matti M:n moduulin puutalon maalaus on edelleen kesken. Se tuskin koskaan valmistuukaan :)

DSC04643.JPG Heikki V:n ratavartijan mökki.

DSC04644.JPG Iiro N:n moduulin maisema lienee parasta, mitä FREMO-radalla on Suomessa koskaan nähty.

DSC04645.JPG Toinen kuva Iiron moduulista. Halli on kovin pölyinen ja pölyä on päässyt laskeutumaan Iiron vesistöönkin...

DSC04646.JPG Kun puut katkaisevat suoran näköyhteyden junaan se luo mielikuvan, että juna kulkee pidemmän matkan, ja kauempana yleisöstä. Raide on tässäkin 50 cm leveässä moduulissa kuitenkin aivan moduulin keskellä.

DSC04647.JPG Kuvassa näkyy Haukikankaan tulo-opastin ja sen esiopastin. Oranssi-mustat radan merkit ovat aurausmerkkejä. Neliön muotoiset "Sulje siivet"-merkki kertoo auraushenkilökunnalle että radan vieressä on este — tässä kohtaa sillan kaide — jota ei ole syytä aurata radan penkalle.

DSC04648.JPG Yksi keino piilottaa moduulisauma on tuoda metsää aivan saumaan, ja naamioida sauma vaikapa ojaksi.

DSC04649.JPG Yksinäinen lätän liitevaunu on jäänyt Haukikankaan pistoraiteelle...

DSC04650.JPG Lähempi tarkastelu paljastaa mallin olevan 3D-tuloste.

DSC04651.JPG Haukikankaan toisen pään vaihteita. Kuvan vaihdepari on säteeltään tulovaihteita jyrkempiä. "Nosta terät"-aurausmerkit kehottaa auraushenkilökuntaa nostamaan/laskemaan raiteiden välisen terän ylemmäksi, ettei vahingossa tule aurattua koko vaihdetta penkan sivuun.

DSC04652.JPG Haukikankaan tekniikkaa: Joka asema pyritään varustamaan omalla boosterilla (vasen musta laatikko), jotta vaihtotöiden aikana mahdollisesti tapahtuvat oikosulut eivät pysäyttäisi koko rataa.

DSC04653.JPG Tällä "pakki"-asetinlaitteen kopiolla ohjataan Haukikankaan tulo-opastimia. Liikennepaikka on asetettu miehittämättömäksi ja siksi molemmat tulo-opastimet näyttävät vihreää. Pakin vieressä oikealla on ns. LN-boksi, johon ajolaitteet kytketään.

DSC04661.JPG Haukikankaan tämän pään tulovaihteessa on jotain vikaa. Päällisin puolin vaihde näyttää olevan kunnossa. Näyttelyn jälkeen vaihde on tarkastettava ja mitattava.

DSC04662.JPG Jälleen Matti M:n moduuli, tämä on öljysäiliömoduuli nähtynä pääraiteen suunnasta.

DSC04663.JPG Sivumpaa katsottaessa näkyy vaunujen täyttö-/tyhjennyslaitteita ja yksi säiliövaunukin.

DSC04664.JPG Tässä vielä kuva Matti M:n moduulista.

DSC04670.JPG Haukikankaan toinen tulo-opastin.

DSC04672.JPG Haukikankaan toinen esiopastin on asennettuna Matti M:n Ojan seisakemoduuliin.

DSC04675.JPG Tavarajuna ylittää PRK:n siltamoduulia. Kaarresäde on 2 metriä.

DSC04677.JPG Kuljettaja ajaa junaa Haukikankaalle.

DSC04678.JPG Moduulin jalkoja ja radan alla olevia rojuja on verhottu sinisin verhoin. Verhot ovat alunperin TaPRK:n nuorille tarkoitetusta vm-93-moduuliradasta, jossa kiskon korkeus oli tasan metri, FREMO-ratojen kiskojen korkeus, 1,3 metriä ei ikävä kyllä sovi nuorimmille, mutta vanhat jäykkäselkäiset harrastajat pääsevät helpommin tämän radan ali.

DSC04679.JPG Pienoisrautateillä metsiköt ovat usein aivan liian harvoja.

DSC04682.JPG Junabongari on kuvaamassa Lättää, vai onko hän sittenkin lennättämässä nelikopteria.

DSC04684.JPG Risuaitaa ei taida nykyään nähdä luonnossa muualla kuin kotiseutumuseoissa.

DSC04686.JPG Petri K:n valmistama Santavaaran kaasuesiopastin.

DSC04687.JPG PRK:n siltamoduulin sillankansi on kokenut kovia. Kuvan kansi on järjestyksessä kolmas.

DSC04688.JPG Heikki V:n uusi moduuli. Heikki on oivaltanut, että Vaikka käytämme tasaista moduulipäätyä se ei tarkoita, että moduulin oilisi oltava tasainen.

DSC04689.JPG Juha ja Juuso P:n seisakemoduuli. Aiemmin kadulla kulki Fallerin bussi. Onkohan rautateiden lähiliikenne syönyt bussilta kannattavuden :)

DSC04690.JPG Santavaaran servotoiminen tulo-opastin. Usein ennen siltoja rautateillä on mutkia, jotta joen ylitys voidaan tehdä mahdollisimman lyhyellä sillalla.

DSC04694.JPG Santavaarassa on satamahinaaja Poitsilan pienoismalli. Poitsila on alunperin Normandian maihinnousuun rakennettu hinaaja. Esikuvassa 2-tahti-dieselmoottori on suoraan kytketty potkuriin, ja laivaa peruutettaessa dieselkone pannan pyörimään vastakkaiseen suuntaan.

DSC04695.JPG Santavaaran osuuskaupan työntekijällä oli tuumaustauko. Yleensä hän kuskaa lepäämättä lavoja oheiseen tavaravaunuun.

DSC04696.JPG Hr12/Dr12-veturi 2202 lepäämässä pistoraiteella. Veturi täyttää lähestulkoon tarkkaan koko aukean tilan ulottuman (ATU).

DSC04697.JPG Toinen kuva veturista...

DSC04700.JPG Ok-vaunu on saanut kuormaksi teräsputkia...

DSC04701.JPG Deeverivetoinen puuvaunujuna joutuu junien kalustokierrossa seisomaan satamanosturin alla.

DSC04702.JPG Runko on lähdössä kohti matkustajalaituria ja myöhemmin kohti Kirjavaa.

DSC04703.JPG Matka matkustajalaituriin on alkanut...

DSC04704.JPG Santavaara oli näyttelyssä pääteasemana, ja tämän pään tuloraide toimi vetopätkänä.

DSC04705.JPG Vetopätkää hieman taaempaa.

DSC04706.JPG Vetopätkän päässä oli kääntölava höyryveturien varalta. Nappia painamalla lava kiertää puoli kierrosta.

DSC04712.JPG Työpajan puolella on mm. yksi Intellibox, jolla ohjelmoidaan FRED/FREDi-ajolaitteisiin veturien osoitteita.

DSC04719.JPG Liikennepaikoilla oli aikataulupöydät, tässä Santavaaran pöydät. Vasemmalla graafinen aikataulu ja oikealla vaihtotyölista/junapäiväkirja.

DSC04720.JPG Dv12 2760 "rapujunan" veturina. Vaunujen kytkeminen veturin tähän päähän ei onnistune ajamalla.

DSC04721.JPG Santavaaran vaihteidenkääntövipuja. Santavaarassa suorittaminen ei ole helppooa tottumattomalle, sillä esimerkiksi ratapihan läpiajettavien raiteiden hahmottaminen on yllättävän hankalaa.

DSC04725.JPG Santavaaran lähtöopastimia. Valitettavasti opastimilla ei ole vaihderiippuvuutta.

DSC04727.JPG Tämän makasiinin esikuva on Rautatiemuseon pihalla.

DSC04729.JPG Noin 34 metriä pitkää rata, jonka kahden metrin kaarresäteet näyttävät tästä kulmasta aika jyrkiltä.

DSC04730.JPG Rataa ajetaan niinsanottujen "skaalakellojen" avulla. Kellot on kytketty radioteitse keskuskelloon...

DSC04732.JPG Matti M, Juha T ja Tapani T keskustelemassa Santavaaran edustalla.

DSC04733.JPG FREMO-rata jatkuu yhdeksännen pilarin kohdalle saakka.

DSC04753.JPG Näyttely on sulkeutunut noin tunti sitten ja kaikki moduulit ovat matkalla määränpäähänsä...

DSC04754.JPG ... paitsi PRK:n moduulit, jotka kuljetusongelman vuoksi saatiin matkaan vasta hieman ennen ilta-seitsemää...